Aluevaaliteemat

Rohkeaa kehitystä

Usein sanotaan, että julkiset palvelut eivät voi olla kustannustehokkaita ja toimia hyvin. Mikseivät? On totta, että nykyisellään Turussakin hoidon saanti vaatii puhelimessa istumista, takaisinsoittoja ja muuta turhauttavaa. Koronarokotusten ajanvaraus on esimerkki siitä, miten jo olemassa olevillakin työkaluilla saadaan sujuvoitettua asiointia paljon, kun annetaan asiakkaiden käyttää sitä kanavaa joka on luontevin.

Kun julkisia palveluita lähdetään kehittämään rohkeasti ottaen sekä oppia yksityisistä palveluntuottajista että käyttäen omaa kokemusta ja innovointia, julkiset palvelut voivat hyvin toimia sujuvasti ja tehokkaasti.

Ennaltaehkäisy ja helppo hoitoon pääsy

Pitkittyneet, hoitamattomat vaivat pahenevat usein kahta ikävämmiksi ja saattavat lopulta vaatia erikoissairaanhoitoa. Myös esimerkiksi suun hyvinvoinnilla on keskeinen merkitys yleiseen hyvinvointiin, ja suun huono terveydentila voikin hidastaa tarpeelliseen leikkaukseen pääsyä tulehdusriskin takia – joka jälleen voi pahentaa alkuperäistä leikkausta vaativaa ongelmaa.

Nopea ja helppo hoitoon pääsy heti ongelman alkuvaiheilla ja ennaltaehkäisyyn panostaminen vaativat ajattelutavan muutosta ja rahallista panostusta, mutta maksaa itsensä pidemmän päälle moninkertaisesti takaisin sekä yleisesti parantuneena hyvinvointina että erityisesti alempina erikoissairaanhoidon ja muiden raskaiden hoitojen tarpeena ja siten kustannuksena.

Johtaminen ja työolot kuntoon

Tunnen lukuisia terveyden- ja sairaanhoidon ammattilaisia ympäri Suomen. Heillä kaikilla on ollut sama viesti jo pitkään: johtaminen sakkaa. Työ on raskasta, vuorotoiveita ei edes yritetä toteuttaa, osaamista ei ehdi kehittämään eikä aidosta ihmisen johtamisesta ole tietoakaan. Pahimmillaan monista ammattilaisista tuntuu siltä, että he eivät riitä eivätkä pysty tekemään työhön varatussa ajassa niitä työtehtäviä, jotka pitäisi – jonkun ihmisen hoito jää siis vajaaksi ja puolitiehen!

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat aivan liian tärkeitä ja niillä työskentelevät ammattilaiset aivan liian arvokkaita jotta voisimme jättää heidät huonon johtamisen varaan huonoihin työoloihin. Uudessa organisaatiossa johtamiseen on alusta asti panostettava niin, että esihenkilöiksi valitaan aidosti esihenkilörooliin sopivia tekijöitä, jotka pystyvät tukemaan alaisiaan ja joilla on myös aikaa keskittyä alaistensa tukemiseen. Tämä jo itsessään lisää sote-alan houkuttelevuutta huomattavasti.

Tietojärjestelmät kuntoon

Tietojärjestelmät ovat keskeinen osa mitä tahansa nykyaikaista organisaatiota, ja vielä enemmän näin on tietysti sote-alalla, jossa tiedon kulkeminen täsmällisesti ja ajan tasalla eri ammattihenkilöiden, apteekin ja muiden tahojen välillä on kriittisen tärkeää. Kun uutta aluehallintoa ja sen palveluita rakennetaan, tulee tietojärjestelmät suunnitella siten, että ne ovat aidosti käyttäjiensä työtä tukevia ja kestävät pitkälle tulevaisuuteen. Monoliittiset miljoonien koodirivien mammuttijärjestelmät joiden sielunelämän tuntee vain yksi eläkeikää lähestyvä henkilö jonkun yhdysvaltalaisen ohjelmistojätin toimiston nurkassa ovat aikansa eläneet. Uudet järjestelmät tulee toteuttaa niin, että niiden päivittäminen ja jonain päivänä vaihtaminenkin on mahdollista – pienemmistä palasista koostuvat järjestelmät selkeillä rajapinnoilla ja hyvällä dokumentaatiolla siis!

Mielenterveys on keskeinen osa terveyttä

Jostain syystä fyysiset vammat, kuten murtunut raaja, hoidetaan saman tien, mutta mielenterveyden ongelmiin ei suhtauduta samalla vakavuudella, vaan avunsaanti on vaikeaa ja aika saattaa lykkääntyä aivan liian pitkälle. Kuten kaikki terveyden ongelmat, myös mielenterveyden ongelmien hoitamatta jättäminen ja hoidosta säästäminen tarkoittaa pidemmällä aikavälillä yhteiskunnalle isoja ylimääräisiä kustannuksia työkyvyn laskun ja yleisen pahoinvoinnin kautta.

Avunsaanti mielenterveyden ongelmiin tulee olla yhtä helppoa kuin fyysisissäkin ongelmissa ja niihin tulee suhtautua samalla vakavuudella. Hyvinvointialueen tulee myös kiinnittää huomiota siihen, että apua uskalletaan hakea – tähän vaikuttavat esimerkiksi matalan kynnyksen palvelut sekä mielenterveysongelmien normaaliuden nostaminen näkyville ja stigmatisoinnin lopettaminen.